Isännöitsijät laivalla ajankohtaisten haasteiden äärellä

Etusivu / Kokemuksia / Isännöitsijät laivalla ajankohtaisten haasteiden äärellä

Kaupungistuminen, korjausrakentaminen, työssä jaksaminen ja digitalisaatio. Siinä muutamia aiheita, jotka nousivat esille Kiinteistöpostin järjestämän Tulevaisuuden Isännöinti -seminaarin pöytäkeskusteluissa.

Laivaseminaarin päiviin kuului monia mahdollisuuksia verkostoitua kollegojen kanssa.

Oululainen isännöitsijä Pekka Kontula on nähnyt alan monet muutokset yli 30 vuotta jatkuneen uransa aikana. Hän perusti oman yrityksen, Myllyojan Isännöitsijätoimiston 1990-luvun alkupuoliskolla.

– Isännöinti on kehittynyt koko ajan. Yksi esimerkki on taloyhtiön pitkän tähtäimen suunnitelma eli PTS. Lisäksi tietotekniikka on tullut voimakkaasti mukaan kuvioihin. Nykyisin on tarjolla runsaasti erilaisia sähköisiä palveluja.

Tekniikan saralla tapahtuneet harppaukset eivät kuitenkaan ole tärkein asia, jonka Pekka Kontula haluaa nostaa esille. Hän on huolissaan sosiaalisen isännöinnin lisääntyneestä tarpeesta.

– Vastaan tulee entistä enemmän tilanteita, joissa asukas on kykenemätön huolehtimaan itsestään. Jos hänellä ei ole omaisia tai yhteyttä näihin, jää asioiden hoito taloyhtiön ja isännöitsijän kontolle. Tällöin toivoisi olevan jonkun yhteiskunnallisen tahon, johon olisi mahdollista ottaa yhteyttä tilanteen ratkaisemiseksi. Isännöitsijä näkee ammatissaan elämän laajan kirjon.

– Yhden miehen on taivuttava moneksi. Tarvitaan niin hallinnollista osaamista, tietotekniikkataitoja kuin talotekniikan ja rakennusalan ymmärrystäkin. Lisäksi on oltava sosiaalista pelisilmää ihmisten kanssa toimiessa, Kontula toteaa.

– Isännöitävänäni on ollut taloyhtiöitä, jotka ovat 1920-luvulta 2010-luvulle. Huoneistojen määrä kohteissani on vaihdellut kahdesta 70:een. Asiakkaiden vaihtuvuus on ollut vähäistä, ja joitain kohteita olen isännöinyt yli 25 vuotta.

Ikäihmisten määrän noustessa ovat esteettömyysasiat tapetilla monessa taloyhtiössä. Pekka Kontula toivoo yhteiskunnan vastaantuloa, että myös vanhojen hissien korjaamiseen saataisiin avustusta.

Pienet vuokra-asunnot kysyttyjä

Toimitusjohtaja Birgit Mäkinen ja vuokraustoimenjohtaja Anne Tukia vaasalaisesta Kiinteistö Oy Pikipruukista ovat osallistuneet Tulevaisuuden Isännöinti -seminaariin kymmenkunta kertaa.

Birgit Mäkinen, Anne Tukia ja Tuomo Sandberg tuntevat Vaasan ja Kemin taloyhtiömaailman.

Pienten vuokra-asuntojen kysyntä näkyy Pikipruukissa. Siihen vastataan peruskorjaamalla ydinkeskustassa sijaitseva asuintalo: entisten huoneistojen tilalle rakennetaan pääasiassa yksiöitä.

Pikipruukissa on ajankohtaista kuuden palvelutalon rakennuttaminen. Niistä neljä on jo valmiina ja viidennen rakentaminen on alkanut.

Vaasalaisten kollegoidensa kanssa ajankohtaisista asioista keskustellut Kiinteistö Oy Itätuulen toimitusjohtaja Tuomo Svanberg toteaa myös Kemissä palvelujen äärellä olevien yksiöiden ja kaksioiden olevan kysyttyjä.

– Kun ikää tulee lisää, haluaa moni muuttaa omakotitalosta keskustaan. Myös kaupungistuminen vaikuttaa tähän suuntaukseen.

Hän sanoo Kemin painiskelevan väestön vähenemisen kanssa. Kun kaupungissa oli 1970-luvulla lähes 30 000 asukasta, on heitä nyt 22 000. 1960-luvun vuokrataloja on jouduttu jonkun verran purkamaan, mutta toisaalta keskustaan on rakennettu uusia, nykyajan energiavaatimukset täyttäviä vapaarahoitteisia taloja, joiden asunnot ovat suosittuja. Myös uusien vuokrakerrostalojen rakentamista keskustaan ollaan käynnistämässä.

Tulevaisuus näyttää valoisalta, jos Kemiin suunniteltu biojalostamo toteutuu. Jalostamon rakentaminen toisi töitä 4000 henkilötyövuotta. Valmistuttuaan se työllistäisi vakituisesti 150 henkilöä jalostamolle sekä toisi satoja työpaikkoja ympäröivien alueiden alihankkijoille ja energiapuun tarjoajille.

– Sillä olisi tavaton vaikutus niin vuokra-asuntojen kysyntään kuin kiinteistöjen arvoonkin, Svanberg toteaa.

Ihmisläheisyys valttina

Isännöitsijä Heli Hovila pyörittää yhden naisen toimistoaan Hämeenlinnassa. Isännöinti Hovila täytti hiljattain kolme vuotta. Hovilan isännöimät kohteet ovat pääasiassa rivi- ja pienkerrostaloja. Ikähaarukka on 1960-luvun taloista hiljattain valmistuneisiin kiinteistöihin.

Heli Hovilan yhden naisen isännöintiyritys Hämeenlinnassa on toiminut kolme vuotta.

Iäkkäämmissä kohteissa on niin viemärisaneerauksia kuin julkisivukorjauksiakin, joiden läpiviemisessä käytetään oman alansa asiantuntijoita. Myös asioihin perehtyvällä hallituksella on iso merkitys hankkeen onnistumisessa.

– Olen itse hallinnollinen isännöitsijä. Tosin vuosien varrella on kummasti oppinut myös kaikenlaisia teknisiä asioita. On ilo huomata puhuvansa samaa kieltä urakoitsijan kanssa, Hovila toteaa.

Hänen valttinsa isännöintimarkkinoilla on ihmisläheisyys.

– Kaikki taloyhtiöt eivät halua ison toimiston asiakkaaksi, vaan hakevat henkilökohtaista palvelua. Oma tavoitteeni ei ole niinkään kasvattaa yritystä, vaan kehittyä isännöitsijänä. Kirjanpitotehtäviin olen palkannut osa-aikaisen etäkirjanpitäjän.
Hovila toteaa kiireen vievän usein mukanaan.

– Itsestään on muistettava pitää huolta. Minun juttujani ovat mindfullness ja liikunta, tai ainakin liikkumisen yrittäminen, sekä irrottautuminen töistä aika ajoin, hän mainitsee.

Yksi voimavara on muutaman hämeenlinnalaisen naisisännöitsijän verkosto, jossa vaihdetaan paitsi ammatillista tietoutta myös harrastetaan yhdessä liikuntaa. Yksinyrittäjälle vertaistuki on arvossaan.

– Meillä on eräänlainen YYA-sopimus. Toisinaan kaipaa vastauksia teknisiin asioihin, mutta myös henkinen puoli on tärkeää, kun toinen ymmärtää mistä itse puhuu, Hovila sanoo.

Opiskelija-asuminen viitoittaa tulevaisuutta

Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio sanoo, että opiskelijaasuminen laitetaan lähivuosina uuteen kuosiin.

– Tämän päivän nuorten asumistottumukset heijastuvat tulevaisuuden asumiseen, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio sanoo.

Hoas teki strategiaa uudistaessaan laajan asiakastutkimuksen. Jos 1970-luvun nuorella asumiseen liittyvä toive oli löytää edes jokin kortteeri, niin tänä päivänä tilanne on toinen. Asumisessa ollaan menossa kohti alakulttuureja.

– Osa haluaa yhteisöllistä asumista, osa painottaa omaa rauhaa. Samoin osa toivoo halpaa asumista, kun toiselle on tärkeätä laatu, josta ollaan valmiita maksamaan, Tarhio kertoo.

Asunnon sijainnin suhteen odotukset kasvavat koko ajan. Asuinalueen maineella ja tarinoilla on merkitystä. Yhä harvempi tarvitsee autopaikkaa. Asumisessa arvostetaan kulkuyhteyksien helppoutta.

Aikaisemmin koti oli paikka, mihin tuli vieraita. Nykyisin nuori hakee kotia, jossa ollaan  välttämättömin aika; tilantarve on muuttunut.Kavereiden kanssa tavataan kahvilassa tai liikuntasalilla. Tarhio näkee ilmiön taustalla myös siirtymisen sähköisestä maailmasta face to face-tapaamisiin.

– Kun some-maailma oli aikaisemmin verkostoitumistapa, on se nyt kanava verkostoitua. Asioita hoidetaan mielellään kasvotusten. Tämä puolestaan linkittyy lokalisaatioon, joka on vastavoimana globalisaatiolle, Matti Tarhio toteaa.

Digitalisaatio mullistaa

Opiskelijat edustavat digitalisaatiossa mukana elävää porukkaa. He eivät halua raamitettua elämää. Tämän päivän termi on joustavuus.

– Digitaalisuus luo ihmiselle vapauksia. Esimerkiksi Hoasilla luovuttiin kiinteistä saunavuoroista. Nykyisin asukas voi varata saunavuoronsa kännykällä mistä ja milloin vain ajankohtaan, joka hänelle parhaiten sopii. Tämän seurauksena saunavuorojen kysyntä räjähti käsiin, Tarhio kertoo.

Digitaalisiin palveluihin lukeutuu Hoasin viime syksynä lanseeraama kämppishaku, josta on Tarhion mukaan tullut todella suosittu. Sitä on kuvailtu Tinderin ja vaalikoneen yhdistelmäksi.

– Kämppishaku on eurooppalaisittain täysin uusi palvelu ja oiva esimerkki digitalisaation mahdollistamista palveluista.

Tukimuutoksella vaikutusta

Opiskelijoiden asumiseen vaikuttava iso asia on heidän siirtymisensä yleisen asumistuen piiriin. Tämä mahdollistaa paremmin ympärivuotisen opiskelun, koska asumistukea maksetaan myös kesäaikana.

Kehitystyö Hoasilla jatkuu muun muassa Tekesin kanssa.

– Toiminnan kehittämiseksi on tehty paljon taustatyötä ja tutkittu nuorten kulutustottumuksia. Opiskelija-asuminen laitetaan lähivuosina uuteen kuosiin, Matti Tarhio sanoo.

Artikkeli on julkaistu Kiinteistöposti 5 / 2017 -lehdessä. Lue koko lehti täältä.
Teksti Irene Murtomäki | Kuvat Markus Paajala